Balladi

Balladi-sanan merkitys on tänä päivänä laaja. Tässä yhteydessä sillä tarkoitetaan kuitenkin keskiajan Euroopassa syntynyttä kertovan kansanlaulun lajia, joka sittemmin on levinnyt koko Eurooppaan ja myöhemmin siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin, sekä Australiaan. Balladille on ominaista traagisuus ja kohtalonomaisuus; laulujen esittämä ristiriitatilanne huipentuu yleensä dramaattisesti kuolemaan. Balladikerronnassa käytetään lajille tyypillisiä keinoja ja kaavoja, kuten kertaaminen, runsas dialogin käyttö ja objektiivinen näkökulma tapahtumiin. Kerronta tapahtuu yleensä 3. persoonassa, eikä tapahtumia selitellä, vaan todetaan.

Balladit elivät kukoistusaikaansa Skandinaviassa 1200-1300-luvuilla. Suomeksi ensimmäiset balladit kääntyivät noin 1400-luvulla. Varsinaista balladilaulun kukoistusaikaa meillä vietettiin kuitenkin vasta 1800-luvun lopulla, jolloin arkeille painetut ”arkkiballadit” sentimentaalisine rakkausiaheineen saavuttivat suurta suosiota. Balladit ovat muuttuneet ajan kuluessa ja seuranneet yhteiskunnallisia teemoja. Tänäkin päivänä voidaan tunnistaa balladinomaisia aiheita populaarimusiikissa.

Viihdetähden kuolema -konsertin laulut ovat syntyneet klassisen balladin traditiota ja henkeä seuraten, mutta tämän päivän populaarimusiikin vaikutteita omaksuen.

Mainokset